Dieetti ja painonhallinta

Ylipaino kuormittaa elimistöä monin tavoin, ja lihavuudella on todistettava yhteys moniin sairauksiin. Mittarina yleisimmin käytetty on painoindeksi eli BMI. Jos se ylittää 25 on kyseessä ylipaino ja luvun ollessa yli 30, lihavuus. Aikuisista suomalaisista yli neljännes on lihavia. Vaikka suomalaisten kansanterveys on monella tapaa parantunut muun muassa tupakoinnin vähenemisen ja sydäntautien paremman hoidon ansiosta, ovat juuri ylipaino ja liikkumattomuus edelleen kasvussa.

Laihduttamisessa ja ylipainon ehkäisyssä on kaksi pääulottuvuutta: terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta. Siitä mikä ruokavalio on paras laihduttamiseen on käyty vuosikymmenien aikana tiukkaa keskustelua. Laihduttaminen on länsimaissa myös suuri bisnes, joten erilaisia dieettejä ja niitä tukevia tuotteita kehitetään usein ennen kaikkea tuottoisat markkinat mielessä. Muistamme esimerkiksi joiden vuosien takaisen karppausbuumin, joka perustui vähähiilihydraattiseen ruokavalioon.

Ongelmana vääränlaisessa karppauksessa on lääketieteen asiantuntijoiden mukaan että vähennettäviä hiilihydraatteja usein korvataan lihalla ja tyydyttyneellä rasvalla, joilla on osoitettu olevan terveydelle haitallisia vaikutuksia.

Toimivat ruokasuositukset laihdutukseen ovat kuitenkin varsin yksinkertaisia. Energiaa eli kaloreita on otettava kehoon vähemmän kuin niitä kuluu jolloin elimistö polttaa kehossa olevaa rasvaa. Laihduttaja siis suosii dieetissään vähemmän energiaa sisältäviä ruoka-aineita kuten kasviksia, ja yhtälön toiseen puoleen vaikutetaan lisäämällä aktiivisuutta. Uusissa liikuntasuosituksissa nostetaan esiin etenkin arkiliikunnan merkitys tässä suhteessa.

Liian tiukka dieetti johtaa kuitenkin usein kyllästymiseen ja retkahduksiin. Tavoite on siis parempi asettaa pidemmälle ja laihduttaa tasaisesti. Suositusnopeus painonpudotukseen on noin 1-2 kiloa kuussa. Tällöin kehoa (ja mieltä) ei tarvitse näännyttää, vaan energiaa riittää töihin ja vapaa-aikaan myös dieetin aikana.

Dieetti ja painonhallinta
Siirry sivun alkuun