patkapaastokuva

LAIHDU JA PALAUTA KEHOSI TASAPAINO PÄTKÄPAASTOILLEN

Pätkäpaastolla voidaan saavuttaa huomattavaa rasvanpolton tehostumista ja nostaa vireystasoa sekä sammuttaa kehossa olevia tulehdusreaktioita. Washingtonin yliopiston ikääntymistutkijat ovat todenneet niin ikään kymmenen vuotta kestäneissä tutkimuksissaan ajoittaisen kalorirajoituksen olevan yhteydessä myös pidempään elinikään.

Esimerkki pätkäpaastoviikosta

Easy Diet -paastopäiviä voivat olla esimerkiksi maanantai ja torstai. Tällöin ensimmäinen paastopäivä aloitetaan sunnuntaina esim. klo 18–21 välissä ja päätetään maanantaina klo kirsikat18–21 välissä. Sama toistetaan keskiviikkona. Paastovuorokauden aikana nautitaan kolme Easy Diet -ateriankorviketta, joista saadaan yhteensä 500–600 kilokaloria päivässä. Halutessa voi lisäksi nauttia yhden Easy Diet -välipalakiisselin. Mahdollista näläntunnetta voi helpottaa EasyMed Konjac glukomannaani -kuitukapseleilla. Nämä niukkaenergiaiset paastopäivät voivat olla peräkkäisiä tai yksittäisiä, jolloin ilman kiinteää ruokaa ei tarvitse olla vuorokauttakaan. Tämä tekee pätkäpaastosta todella helpon noudattaa. Paastopäivän loputtua syömistä jatketaan normaalisti aivan kuin paastoa ei olisi ollutkaan.

Ihminen on tottunut paastoamaan

Ihmisen ravitsemustila on ollut sen kehityshistorian aikana riippuvainen keräily- ja metsästysonnesta. Syömättömyys on kuulunut tuolloin normaaliin elämään. Geeneissä ei juuri tapahdu muutoksia kymmenenkään tuhannen vuoden aikana, siksi kehomme osaa nopeasti mukautua niukkaan syömiseen.

Mikä on pätkäpaasto?

Pätkäpaastolla, ajoittaisella paastoamisella, engl. intermittent fasting (IF), tarkoitetaan yksittäisten niukan syömisen päivien sovittamista ravinnon saannin suhteen normaalien päivien sekaan.

Mikä on pitkäpaasto?

Pitkäpaasto tarkoittaa vähintään 1-3 viikon mittaista dieettiä, jonka aikana nautitaan kolme Easy Diet-ateriankorviketta päivässä. Pitkäpaasto johtaa ketoositilaan muutaman päivän sisällä aloittamisesta. Pitkäpaastolla laihtuminen on nopeaa; varastorasvan käyttö energiaksi kiihtyy ja lihaskudos säästyy hajotukselta toisin kuin useimmilla dieeteillä. Olotila muuttuu alkupäivien jälkeen virkeäksi, näläntunne väistyy, unen laatu usein paranee ja verensokerin heilahtelut rauhoittuvat. Myös sydän- ja verisuonitautiriski pienenee, mitä pidempään erittäin niukkaenergiaista ketoosipaastoa noudatetaan.

Näillä ohjelmilla on kuitenkin alku ja loppu, eikä niitä voi jatkaa loputtomiin. Pätkäpaastoa noudatetaan elämäntapana. Se on erinomainen tapa jatkaa painonpudottamista sekä ylläpitää saavutettua painoa. Pätkäpaaston terveysvaikutukset on osoitettu tutkimuksin samanlaisiksi kuin pitkäpaaston ja se laihduttaa tasaisesti lihaskudosta säästäen. Laihtumisnopeus ei ole pätkäpaastossa yhtä nopeaa kuin pitkäpaastossa eikä pätkäpaasto johda syvään ketoositilaan.

Pätkäpaastoaminen Easy Diet -tuotteilla on
helppoa ja turvallista

Pätkäpaastoaminen on helppo: syödään viitenä päivänä normaalisti (ei palkita niukkoja päiviä ylimääräisellä ruoalla), ja kahtena päivänä viikossa käytetään erittäin niukkaenergiaisia ateriankorvikevalmisteita. Paastotilan suhteen niukka syöminen on mahdollista, mutta paaston jatkuessa ateriankorvikkeet ylläpitävät normaalia aineenvaihduntaa ja estävät ravintoaineiden puutosten kehittymistä.

Paastopäiviksi suositellaan Easy Diet -ateriankorvikkeita. Pelkkää nestettä nauttimalla elimistöltä jää viikossa saamatta liki 30 % (5/2 pv) elintärkeitä ja energia-aineenvaihdunnalle välttämättömiä suojaravintoaineita, vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, rasva- ja aminohappoja sekä kuituja. Yhden päivän syömättömyys ei ehdi johtaa paasto-oireiden ilmaantumiseen, mutta veren sokeritaso alkaa jo kuitekin pudota päivän aikana ja näläntunne saattaa tulla esille. Keho tottuu vähitellen niukkaan syömiseen ja paastopäiviin siirtyminen helpottuu.

Kuka voi pätkäpaastota?

Pätkäpaastot soveltuvat kaikille perusterveille aikuisille. Tyypin-1 diabeetikoille pätkäpaastoaminen ei sovi, eikä raskaana oleville tai imetyksen aikana. Sen sijaan pätkä- ja pitkäpaastot soveltuvat erityisen hyvin raskautta harkitseville.

Miten usein voi pätkäpaastota?

Painoa pudotettaessa pätkäpaastoa voi jatkaa, kunnes tavoitepaino on saavutettu. Esi-isämme pätkäpaastosivat läpi elämän, mikseivät nykyihmiset voisi tehdä samoin. Pätkäpaastoilu ei johda niin sanottuun säästöliekkiin, koska normaalia ruokavaliota noudatetaan viikon muina päivinä.

Tiede ja pätkäpaasto

Washingtonin Yliopiston professori Luigi Fontana on tutkinut 10 vuotta henkilöitä, jotka rajoittavat kalorimääränsä joka päivä:

  • ”He näyttävät siltä kuin olisivat eri lajia. He elävät pidempään kuin vanhempansa tai sisarensa sekä pidempään kuin länsimaissa
    on tapana. On hämmästyttävää miten kalorirajoitus saa ihmisen elimistön toimimaan”.
  • ”Heitä ei uhkaa aivohalvaus, sydäninfarkti eikä sydämen vajaatoiminta. Ne ovat kuolinsyynä 40 % kuolemista Britanniassa ja USA:ssa”

Professori Valter Longo (Etelä-Kalifornian Yliopisto) on maailman johtavia ikääntymistutkijoita.

  • Nisäkkäiden eliniän pidentämisen ( 40 % verrokkiin ) maailmanennätys on tehty hiirellä joka tuottaa niukasti IGF-1 kasvutekijää. Paastoaminen laskee IGF-1 tasoa.
  • IGF-1 näyttäisi olevan avaintekijä mikä yhdistää kalorirajoituksen pitkäikäisyyteen.
  • Laronin oireyhtymää kärsivät ihmiset tuottavat erittäin niukasti IGF-1 kasvutekijää. Heillä on todettu immuniteetti diabetekseen ja syöpään.

Tohtori Krista Varady (Illinoisin Yliopisto)

  • Paastopäivinä nautittiin 400-600 kcal / vrk.
  • LDL, triglyseridit ja verenpaine laskivat. Osassa tutkimuksissa HDL on noussut tai pysynyt ennallaan.
  • Yllättävä havainto oli se ettei syöntipäivän ruuan laadulla ollut merkitystä veriarvoihin.
  • Toinen havainto oli se, että koehenkilöt eivät pystyneet kompensoimaan kalorivajetta syömäpäivinä.
  • Varadyn mukaan pätkittäinen paastoaminen näyttäisi säilyttävän paremmin lihasmassaa kuin perinteinen kalorirajoitus.

Professori Mark Mattson (Baltimoren Yliopisto, Johns Hopkins School of Medicine)

  • Jaksottainen energianrajoitus (5/2) voi hidastuttaa alzheimerin taudin ja dementian puhkeamista sekä muistiongelmia.
  • Satunnainen paastoaminen laukaisee uusien hermosolujen kehittymien hiirillä. Paasto näyttäisi rasittavan aivoja niin kuin liikunta lihaksia.